Alumiinifoliorullan erityisyys
Kaksoisfoliotuotannossa alumiinifoliota valssataan kolmeen prosessiin: karkea valssaus, välirullaus ja viimeistely. Teknologisesta näkökulmasta se voidaan jakaa karkeasti liikkuvan uloskäynnin paksuudesta. Yleinen menetelmä on, että ulostulon paksuus on suurempi tai yhtä suuri kuin 0,05 mm, ulostulon paksuus on 0,013-0,05, keskimmäinen valssaus ja yksittäinen valmis tuote ja kaksoisvalssattu tuote, jonka ulostulon paksuus on alle 0,013 mm, ovat vierittämässä. Karkean valssaamisen ominaisuudet ovat samanlaiset kuin alumiinilevyn ja -nauhan vierintäominaisuudet. Paksuuden säätö riippuu pääasiassa vierintävoimasta ja jälkijännittelystä. Karkean valssaamisen paksuus on hyvin pieni, ja sen vierintäominaisuudet ovat täysin erilaiset kuin alumiinilevyn ja -nauhan rullaaminen. Siinä on alumiinifolio pyörimässä. Sen erityispiirteisiin kuuluvat pääasiassa seuraavat seikat:
(1) Alumiininauhan valssaus. Alumiininauhan ohentaminen riippuu pääasiassa vierintävoimasta, joten automaattinen paksuudensäätömenetelmä on vakiorullan rako AGC: n pääohjausmenetelmänä. Vaikka vierintävoima vaihtuu, rullan rakoa voidaan säätää milloin tahansa, jotta rullan rako pitää tietyssä arvossa paksuuden saamiseksi. Tasainen levy ja nauha. Kun alumiinifolio valssataan keskitäyteiseen valssaamiseen alumiinifolion erittäin ohuen paksuuden vuoksi, vierintävoiman lisääminen valssauksen aikana helpottaa rullan elastista muodonmuutosta kuin valssattava materiaali. Rullan elastista litistystä ei voi jättää huomiotta, rullien joustovalssaus ja litistys määräävät, että alumiinifoliorullassa valssausvoimalla ei voi enää olla samaa roolia kuin valssatulla levyllä. Alumiinifoliorulla on yleensä rullatonta rullaamista vakiopaineolosuhteissa alumiinifolion paksuuden säätämiseksi Pääasiassa riippuu säätöjännittelystä ja vierintänopeudesta.
(2) Pinon pyöritys. Erittäin ohuelle alumiinifoliolle, jonka paksuus on alle 0,012 mm (paksuus liittyy työrullan halkaisijaan), rullan elastisen tasoittumisen vuoksi on erittäin vaikeaa käyttää yhden arkin valssausmenetelmää, joten käytetään kaksinkertaista valssausmenetelmää, eli menetelmää voiteluöljyn lisäämisestä kahden alumiinikalvon väliin ja niiden rullaamisesta yhteen (kutsutaan myös pinon rullaamiseen). Pinovalssaus ei voi tuottaa vain erittäin ohuita alumiinifolioita, joita ei voida tuottaa yhdellä valssaamalla, vaan myös vähentää taukojen määrää ja lisätä työn tuottavuutta. Tämän prosessin avulla voidaan massatuotantona tuottaa yksipuolisia sileitä alumiinifolioita, joiden koko on 0,006–0,03 mm.
(3) Nopeusvaikutus. Alumiinifoliorullan prosessissa kutsutaan nopeusvaikutukseksi ilmiötä, että folio ohenee valssausjärjestelmän nousun mukana. Nopeusvaikutusmekanismin selitys vaatii vielä perusteellista tutkimusta. Nopeusvaikutuksen syihin uskotaan yleensä liittyvän seuraavat kolme näkökohtaa:
1) Työrullan ja valssattu materiaalin välinen kitkatila muuttuu. Valssausnopeuden kasvaessa käyttöön otetun voiteluöljyn määrä kasvaa niin, että voitelutila rullan ja valssatun materiaalin välillä muuttuu. Kitkakerroin pienenee, öljykalvo paksunee ja alumiinifolion paksuus pienenee vastaavasti.
2) Itse valssausmyllyn muutokset. Valssaamoissa, joissa on lieriömäiset laakerit vierintänopeuden kasvaessa, rullan kaulat kelluvat laakerissa niin, että kaksi rullaa, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään kuormituksen alla, liikkuvat toisiaan kohti.
3) Käsittely pehmenee, kun materiaali on epämuodostunut valssaamalla. Huippunopean alumiinifoliorullan valssausnopeus on erittäin suuri. Vierintänopeuden noustessa liikkuvan muodonmuutosvyöhykkeen lämpötila nousee. Laskelmien mukaan muodonmuutosvyöhykkeen metallin lämpötila voi nousta 200 °C:seen, mikä vastaa välipalautusantoa. Valssattujen materiaalien käsittelyn pehmeneminen.